Historia

Heinäveden apteekki perustettiin vuonna 1889. Apteekki toimi vuoteen 1907 saakka apteekkari Kinnusen rakennuttamassa talossa, jota myöhemmin alettiin kutsua "Satulinnaksi". Myöhemmin samassa talossa oli koulu sekä kirjasto. Talo sijaitsi myöhemmin nimen saaneessa Pikkulin puistossa. Talo tuhoutui tulipalossa 1970-luvulla.

Vuodesta 1907 vuoteen 1952 toimi apteekki Uutola –nimisellä tontilla apteekkari Ericsson’in rakennuttamassa talossa. Sama paikka toimi apteekkina kuuden apteekkarin ajan. Apteekin jälkeen talossa on toiminut kotiteollisuusneuvonta-asema ja verotoimisto. Nykyään talo on Silvennoisten yksityiskäytössä.

Vuodesta 1952 vuoteen 2009 saakka apteekki toimi apteekkari Merenheimon rakennuttamassa talossa Kermanrannantiellä. Tontille oli alun perin suunniteltu virastotaloa ja sokkeli oli jo tehtynä, kunnes rakennustyöt keskeytyivät sotien aikana. Apteekin talo rakennettiin jo valmiina olevan sokkelin päälle. Näissä tiloissa apteekki toimi yli 50 vuotta toimien samalla apteekkarin ja monien työntekijöiden asuntona. Näinä vuosina apteekin toiminta muuttui, kun lääkkeenvalmistus väheni tehdasvalmisteiden tultua markkinoille. Lisäksi tietokoneet tulivat helpottamaan apteekin arkea. Myös apteekkien rooli terveydenhuollossa muuttui, kun farmaseuteilta edellytettiin lääkeneuvonnan antamista.

Vuonna 2009 apteekki muutti nykyiselle paikalleen K-Market Kerman viereen. Samalla itsehoitotuotteiden valikoima kasvoi aiempaa suuremmaksi. Apteekin ydintehtävänä on toki lääkejakelu ja lääkkeisiin liittyvä neuvonta, mutta samalla erilaiset palvelut, kuten koneellinen annosjakelu sekä lääkehoidon arviointi, ovat myös nousseet merkittäviksi lisäpalveluiksi. Apteekki on nykyään tärkeä ja kiinteä osa terveydenhuoltoa ja toivottavasti matalan kynnyksen neuvontapaikka jokaiselle kuntalaiselle sekä matkailijalle.

Heinäveden apteekkioikeuden haltijat:

  • Henrik Gustaf Kinnunen 12.9.1889-
  • Albin Birger Ericsson 11.12.1906-
  • Konstantin Hammar (Kanava1oft) 27.9 .1917-
  • Hugo Hjalmar Agaton Mether 13.11.1918-
  • Ernst Otto Jernstedt (Teräiste) 29.1.1926-
  • Gustaf Einar Tandefelt 7.4.1932-
  • Uuno Henrik Hirvonen 29.11.1934-
  • Ilta Kerttu Katri Merenheimo 11.1.1951-
  • Ilkka Johannes Kari 7.12.1989-
  • Kaarlo Henrik Salomies 1.10.1994-
  • Ritva Annikki Miettinen 1.11.2007-
  • Tiina Ikäheimo 2.1.2013-

Albin Koponen - lääketeollisuutemme perustajia

Albin Fredrik Koponen syntyi vuonna 1858 Sarvikummun kylässä räätälin perheeseen. Koulunsa Albin kävi Joensuussa ja osoitti jo varhain kiinnostusta matematiikkaan ja fysiikkaan, jopa muiden aineiden kustannuksella. Kesäisin jatkuivat kokeet kotitalon ullakolla kyläsepän valmistamilla välineillä, joiden hankintaan Albin ansaitsi varat myymällä itse valmistamiaan nekkuja oppilastovereilleen Joensuussa.

Koulun päätyttyä Albin lähti apteekkioppiin Helsinkiin. Siellä hän suoritti v. 1880 farmaseutin tutkinnon ja sai sen perusteella luvan sivuapteekin hoitoon. Ensimmäistä apteekkiaan Koponen piti Maljalassa Heinävedellä siirtyen kuitenkin pian Puumalaan. Näissä molemmissa paikoissa hän jo kokeili teollista toimintaa valmistaen mustetta ja puisia apteekkirasioita. Näihin aikoihin liittyvät myös ensimmäiset yritykset valmistaa matolääkettä alvejuuresta. Ns. "Koposen kapselit” tulivatkin sittemmin tunnetuiksi matolääkkeenä jopa ulkomaita myöten.

Proviisorin tutkinnon suorittaminen avasi vuonna 1884 mahdollisuuden varsinaisen apteekin pitoon. Palveltuaan eri apteekeissa Helsingissä, Savonlinnassa ja Kuopiossa Koponen sai vuonna 1894 oikeuden perustaa apteekin Juukaan. Teollinen toiminta jatkui sielläkin ja Koponen hankki tuotteilleen myös patentteja. Tilanahtaus oli kuitenkin pahana puutteena ja saattoipa olohuonekin toimia lääketehtailijan tuotantolaitoksena.

Vasta kun Albin Koponen sai oikeuden Nurmijärven apteekin pitämiseen vuonna 1899, alkoi teollinen toiminta omassa tehdasrakennuksessa. Markkinoinnin, suunnittelun ja jopa kojeiden rakentamisen Koponen teki itse. Tuotteet myytiin pääsiassa Suomeen, mutta markkinoita oli mm. Pietarissa Venäjällä.

Albin Koponen kuoli vuonna 1917, uuden aikakauden kynnyksellä, aikakauden, joka olisi varmasti avannut Lääkelaboratorio Albin Koposen nerokkaalle perustajalle aivan uudet mahdollisuudet. Tämän yrityksen kohtalona oli kuitenkin sulautua lääkealan jättiläiseen Orioniin. Albin Koponen tarjoaa kuitenkin myös nykyajan ihmiselle oivan esimerkin peräänantamattomasta yrittäjämielestä ja uskosta omiin kykyihin myös vaikeuksien ja vastoinkäymisten sattuessa.

Näin Savonlinna-lehti kirjoitti Koposesta syyskuussa 1884:
"Aiottuja tehtaita. Heinäwedellä on kaksikin tehdasyritystä alussa. Apteekkari Koponen on pitäjän kirkonkylään laitattanut tehtaan puisien apteekkilaatikkojen tekemistä warten. Tehdas saadaan käyntiin wesirattaan tapaisella pyorällä, jonka siipiin wähäinen poika polkee. Aikomus lienee wiedä laatikoita Saksanmaalle. - Samassa tehtaassa walmistetaan myös näillä tienoin hywäksi tunnettua kirjoitusmustetta, saapasmustetta ja kone-öljyä."